Aihearkisto: Retket

2010, Retket

Retki Furuholmeniin

Viidestoista heinäkuuta purtemme lähti retkeilemään illansuussa. Suuntana oli Sipoon saaristo. Heti alkumatkasta huomattiin, että mukaan ei ollut tullut tärkeintä eli trangiaa. Ruokaa ei oltu syöty koko päivänä, joten ratkaisuksi keksittiin Karhusaaren kauppakahvila. Hieman ennen Karhusaarta vieno tuuli tyyntyi, joten laskettiin purjeet. Heti kun purjeet olivat alhaalla tuuli alkoi puhaltamaan kovemmin ja vettä satamaan. Ukkonen oli lähestymässä. Rantauduttiin rankkasateessa bensatankkien tuntumaan. Lihapiirakoita syödessä katseltiin, kuinka vastarannalla salamoi.

Kun ukkosrintamaan saatiin pieni tauko, jatkettiin matkaa eteenpäin moottorilla. Östholmenin ja Abborholmenin rannassa oli jo veneitä, joten kurkattiin niiden taakse Furuholmeniin.

Furussa oli vain yksi meloja syömässä eväitään. Harjoiteltiin rantautumista laituriin. Ensimmäisellä yrityksellä kapteeni huomasi ankkuriköyden olevan solmussa. Toisella kertaa köysi oli metrin liian lyhyt, mutta kolmas kerta toden sanoi ja päästiin laituriin. Furuholmenin kallioinen niemi toimii erinomaisesti aallonmurtajana. Kierreltiin tutustumassa saareen. Puuceitä ja grillauspaikkoja oli runsaasti. Paikat olivat siistejä ja hyvin pidettyjä, joten tämä retkisaari ansaitsi kymmenen pistettä.

Päätettiin käydä uimassa ennen kuin alkaa taas satamaan. Sade ei tullutkaan vaan kiersi kauempaa. Kapteeni aloitti virittelemään iltapuhteina Vesi-Veijon sähköjä. Perämies puolestaan testasi uutta virveliään ja onkeaan. Ongella kalaa tuli kaksi ahventa, kaksi särkeä ja kaksi muikkua (?). Kalat olivat niin pieniä, että ne oli parempi päästää takaisin kasvamaan. Madot myös loppuivat.

Kapteenin virittelyjen seurauksena hytissä paloi toinen valo sekä tietokoneen tuuletin tehosti ilmanvaihtoa. Yö oli erittäin lämmin ja kostea, joten tuulettimen tehtävä oli ihan mahdoton. Aamulla taivas selkeni, minkä jälkeen alkoi tuttu helteinen porotus. Aamu-uinnin jälkeen syötiin aamupalaa yhdessä sinttien kanssa. Todettiin, että paikka on erittäin kalaisa, kun sadat pikkukalat ilmaantuivat mussuttamaan porkkanaleivän paloja. Mitattiin veden lämpötilaa siinä samalla ja tulos oli merivedelle huikeat +23C.  

Lähdettiin puoliltapäivin paluumatkalle. Tuulta oli kerrankin mukavasti! Päästiin purjeilla kotisatamaan saakka vauhdin käydessä parhaillaan yli 10 km/h. Paluumatkaan meni noin tunti.

Sopivalla vaatetuksella säällä ei ole niin väliä.

Säätutkassa näkyy punaisia pilviä, joita on kivempi katsella terassilta kuin veneestä käsin.

Furuholmenin laiturissa.

Grillikatoksen reunalla oli jopa pelargonioita.

Mustikat ovat jo osittain kypsiä.

Saaren tutkiminen jatkuu.

Ukkosrintaman reunalla oli suuren suuri sateenkaari.

Onko tämä muikku?

GPS kertoo paluumatkalla nopeudeksi 8,9 km/h.

 

 

2010, Retket

Vuosaari – Sipoo

Vesi-Veijo onnistuttiin hätäparkkeeraamaan varsin hyvään paikkaan. Lähellä oli moottorihuolto, josta huoltomies Pale kävi katsomassa, mikä Johnssonia vaivasi. Diagnoosi oli, ettei Johnsson ollut nähnyt huoltoa pitkään aikaan. Tulpat vaihdettiin ja kone on taas kuin uusi.

Matkan viimeinen etappi alkoi sunnuntaina 11.7.2010 kello kolmen aikoihin. Tuulta oli vähän, joten purjehdittiin noin 5 km/h koko matka.

Vuosaaren satamassa oli isoja laivoja.

Kotisatamaan saavuttiin noin seitsemältä illalla. Vesi-Veijo on nyt onnellisesti laiturinsa nokassa.

 

2010, Retket

Espoo – Vuosaari

Matka jatkui Espoosta keskiviikkona 7.7.2010 kuuden aikoihin. Sää oli taas poutainen ja helteinen.

Päästiin käyttämään purjeita, jolloin nopeus käväisi jopa yli 7 km/h. Väisteltiin Ruotsin ja Tallinnan laivoja. Kapteeni bongasi kiikareilla Harmajan sääasemat.

Harmajan jälkeen tuuli tyyntyi, joten matka jatkui moottorilla – Aina noin kello 22 saakka, kunnes Johnson päätti, että se on antanut nyt kaikkensa. Se sammui siis kesken ajon eikä käynnistynyt uudelleen. Vedettiin purjeet ylös, vaikka tuulta ei ollut nimeksikään, jotta venettä pystyi hieman ohjaamaan.

Yriteltiin aikamme käynnistää moottoria, sitten odoteltiin puolituntia, että kone jäähtyy. Johnson ei lähtenyt käyntiin. Oli aika kilauttaa kaverille.

Päästiin purjeilla hieman vajaa kaksi tuntia Villingin itäkärkeen saakka, jolloin tuuli tyyntyi täysin. Kelluttiin auringonlaskua katsellen, kunnes Adeliina saapui kuin lastenlaulun Suomen Joutsen pelastamaan Vesi-Veijon merihädästä.

Ilta pimeni puolenyön jälkeen. Vesi-Veijo siirrettiin hinauksessa Vuosaaressa Vartiokylän lahdessa olevan sataman bensa-aseman laituriin hätäparkkiin noin puoli kolmen aikaan yöllä.

Torstaina aamupäivällä kapteeni kävi siirtämässä veneen hieman sivummalle bensiksestä, suljetun ravintolan laituriin.

2010, Retket

Lähteelä – Espoo

Tuulettomien säiden vuoksi bensaa oli kulunut siihen malliin, että tiistaina 6.7.2010 aloitettiin aamutuimaan bensanhakureissulla. Suunnattiin hieman takaisinpäin Porkkalan pääsatamaan Dragesvikeniin. Siellä saatiin kuulla, että moni muukin oli ollut samassa tilanteessa, joten bensa- ja juomavesisammiot olivat eilen tyhjentyneet. Kauppa aukesi vasta yhdeksältä, joten odoteltiin keitellen aamupalaa veneessä.

Kaupan poika kertoi, että bensatankit oli täytetty illalla, mutta vettä ei ollut. Tehtiin limu- ja eväsostoksia. Etelässä vaanivat synkät pilvet jyrähtivät, joten kaivettiin läppäri esiin. Kaupalla oli ilmainen langaton netti. Säätutka kertoi, että ainakin Porkkalan niemeä pitkin kulki ukkoskuuroja. Idässä hieman vähemmän, joten päätettiin jatkaa matkaa.

Heti alkuun iski rankka sadekuuro ja urhea perämies ohjasti Vesi-Veijoa läpi kaatosateen.

Lounasaikaan kurvattiin Stora Bergholmenin retkisaarelle. Kierreltiin tovi etsimässä sopivaa rantautumispaikkaa. Mitään laituria ei ollut, ainoastaan isot T- ja V-kirjaimet, joiden kohdalta rantautuminen oli mitä ilmeisimmin tarkoitus suorittaa. Keiteltiin maissa hernesoppaa.

Synkkiä pilviä näkyi etelässä enemmän ja enemmän sekä bongailtiin jo salamia. Päätettiin hakeutua rannan läheisyyteen.

Säätutkassa näkyi isoja ukkospilviä saapumassa Virostapäin, joten päätettiin rantautua Espooseen kuudenaikoihin. Vieraspaikka löytyi Espoon pursiseuran laiturista. Tilattiin noutaja ja jätettiin vene vuorokaudeksi laituriin. Kotona uni tuli silmään varsin nopeasti.

2010, Retket

Elisaari – Lähteelä

Herättiin aikaisin ja käytiin uimassa Elisaaren saunan rannassa. Maanantain 5.7.2010 etappi alkoi klo 8.30. Ensimmäiseksi palattiin vähän matkaa takaisin käymään kaupassa.

Porkkalan selällä tuli vastaan tutun näköinen alus. No, Valluhan se siinä!

Kolmas hellepäivä putkeen oli raskas. Purjehdittiin avomerelle päästyämme vastatuuleen 3 km/h, mutta luovutettiin muutaman tunnin räpiköinnin jälkeen. Saavuttiin Porkkalan niemen itäpuolelle Lähteelän satamaan hieman ennen yhdeksää. Satama oli suunniteltu päiväretkeläisille, sillä picnic-paikkoja oli runsaasti. Vessa löytyi vähän matkan päästä sekä uimaranta. Keiteltiin ensin lihapullamakaroonit, minkä jälkeen käytiin uimassa.

 

2010, Retket

Jussarö – Elisaari

Tuulta ei ollut lainkaan sunnuntaina 4.7.2010 klo 11, kun matka jatkui Jussaröstä kohti Inkoota. Suunnattiin moottorilla kohti saaristoreittiä.

Reitin kapeimmassa kohdassa oli Bärosundin lautta sekä molemmin puolin kaksi satamaa. Toisessa oli kahvila ja toisessa Sale-kauppa.

Kapeikon jälkeen lähdettiin seuraamaan kaislikkoon päättäväisesti kadonnutta isompaa purjevenettä.

Kapeassa kaislikkoisessa salmessa epäiltiin kerran jos toisenkin syväyksen riittävyyttä, mutta koska isompi oli mennyt edeltä, matkaa jatkettiin.

Periltä löytyi suuri Helsingin kaupungin retkisatama Elisaari, jossa oli ehkä sata venettä. Vesi-Veijokin laitettiin jonon jatkoksi kellon ollessa noin viisi. Elisaaressa palveluina oli kioski, suihkut (2e), vessat, telttailualue ja saunat.

Naapuriveneen laivakoira oli kiinnostunut iltapalasta.

Kapteeni testasi illan päätteeksi veneen uimaportaita.

 

2010, Retket

Hanko – Jussarö

Vesi-Veijon siirtopurjehdus kohti kotisatamaa jatkui lauantaina 3.7.2010. Miehistö saapui Hangonkylän satamaan edellisenä iltana tekemään alkuvalmisteluja. Istumalaatikon alta löytyi puhkiruostuneita sähköjohtoja. Niitä korjailtiin ja testailtiin virrankulkua akusta eteenpäin.

Korjaus onnistui ja illalla voitiin sytyttää kattovalo nukkumaan mennessä.

Lauantaiaamu valkeni poutaisena ja helteisenä. Heikkoa länsituulta oli noin 3 m/s. Matkanteko aloitettiin moottorilla kohti etelää klo 11. Kun suunta vaihtui itään, vaihdettiin purjeisiin. Matkanopeus oli noin 5 km/h, minkä uusi GPS kertoi. Matkan aikana syötiin lounas ja iltapala veneessä.

Liikenteessä oli muitakin veneilijöitä pienistä jollista isoihin rahtialuksiin.

10 tuntia helteessä uuvuttaa innoikkaimmankin purjehtijan.

Puoli yhdeltätoista saavuttiin Jussarön saarelle, missä päälaituri oli tupaten täynnä. Vesi-Veijo parkkeerattiin vanhaan postilaituriin mahtavien portaiden juureen. Saaressa oli ravintola-matkamuistomyymälä, puuceet ja sauna.

Seuraava aamu oli taas helteinen ja suunnattiin aamupesulle. Ravintola-kahvilan pitäjä neuvoi tien saaren itärannalle, jossa oli vanhan kaivoksen jäänteinä mustia hiekkarantoja. Samalla nähtiin vanhoja rautakaivoksen rakennuksia, joita armeija oli omana kautenaan parhaansa mukaan moukaroinut. Saaren hyttysyhdyskunta oli varsin runsas ja aktiivinen, joten kävellessä ei pysähdytty turhia ihastelemaan.

2010, Retket

Juhannus Salo-Hanko

Juhannusaatto

Juhannusaattona Kapteeni ja Perämies pääsivät vesille kello 15.15 pitkällisen pakkaamisen jälkeen. Todettiin heti alkuunsa, että Biltemasta ostettu akku ei toiminut, joten pimeässä ei tulla liikkumaan tällä matkalla (onko Juhannuksena pimeää?). Vettä satoi, kun matka alkoi. Vetäistiin purjeet salkoon ja ihmeteltiin, missä tuuli. Hetken kelluttuamme todettiin, ettei tuule ollenkaan. Ajeltiin sitten moottorilla Salon lahtea vesisateen jatkuessa välillä rankkasateena. Vähän ennen maalia oli pieni puhuri, jossa Vesi-Veijo teki pari käännöstä purjeilla. Seitsemän jälkeen saavuttiin Meri-Teijoon eli Mathildedalin satamaan.

Laituri oli niin korkea, että sinne sai kavuta pienestä purkistamme kaikin akrobointitaidoin. Satamassa niukkasanainen nuorimies piti satamapalveluja sekä baaria. Käytettiin heti hyväksemme satamamaksuun kuuluvaa suihkua. Sen jälkeen keiteltiin iltateet trangialla veneessä. Vesisade lakkasi ja alkoi kaunis juhannusilta. Yksi kokko syttyi vastarannalle. Pikku hiljaa satamaan saapui pääosin autoilla lisää väkeä. Yksi autoista kurvasi baarin pihaan. Mies kantoi autosta kitaran ja eipä aikaakaan, kun alkoi blues soimaan. Sitä kuunnellessa ruvettiin nukkumaan paatissamme.

Valmiina lähtöön
20100625_1

0 m/s
20100625_2

Juhannusaaton ilta
20100625_3

Pieni vene ja isompi laituri
20100625_4

Juhannuspäivä

Aamulla aallot liplattivat eli tuuli oli noussut. Aamupesu, -pala ja matkaan kahdeltatoista. Juuri kun lähdettiin alkoi kaatosade, joka onneksi jäi päivän ainoaksi sateeksi. Tuuli puski vastaan, mutta purjeilla mentiin. Useamman vastakäännöksen jälkeen saavuttiin Stömman kanavaan, jossa oli nostosilta. Perämiehen puhelu Tiehallintoon yhdistyi Turun aluekeskukseen, jossa setä ilmoitti ottavansa siltaan kamerayhteyden ja nostavansa sen heti. Puomit laskeutuivat, autoliikenne pysähtyi, silta nousi ja kun vesiliikenteen valot vaihtuivat vihreiksi pöristeltiin moottorilla sillan ali.

Sillan toisella puolen bongattiin toinen purjevene. Vastaiseen jatkettiin auringon paistaessa. Kun tuuli hieman koveni jätti isompi purjevene meidät matelemaan omaan tahtiimme. Lopulta kahdeksan maissa saavuttiin Förbyn satamaan. Purjeet alas, moottori käyntiin ja lähestyminen kohti vieraspaikkoja alkoi. Perämies riekkui keulassa metsästämässä poijua, kun moottori sammui. Poiju meni ohi ja tuuli puski Vesi-Veijon laiturin ohitse kohti aallonmurtajaa. Kapteeni taisteli moottorin kanssa, joka yskähteli, muttei käynnistynyt.

Perämiehen piti hypätä aallonmurtajalle kiskomaan Vesi-Veijoa käsivoimin, ettei se rysähtänyt kylki edellä rantaan. (Onneksi on kevyt vene…) Luovutettiin moottorin kanssa. Perämies veti veneen laiturin päähän köyden avulla kapteenin tökkiessä rantaa keksillä. Laiturissa paikoilleen kiinnitettynä kapteeni sai moottorin toimimaan ja lähdettiin yrittämään takaisin venepaikkaan. Lähestyminen kohti venepaikkaa… poiju kiinni… ja sitten taas pörinä loppui. Nyt poijuköyttä sekä naapuriveneitä apuna käyttäen vene saatiin hilattua paikoilleen. Huhhuh!

Baariääniä seuraten löydettiin monitoimikauppa, jossa maksettiin vieraspaikkamaksu. Monica kassalla kertoi, että ainoa vessa on baarin puolella ja illalla siellä on porukkaa jonoksi asti. Portsarille piti kertoa, että ollaan vierasvenepaikalla, jolloin päästäisiin jonon ohitse… Vessan ovi oli lukossa klo 02-10.

Palattiin nälissämme veneelle keittämään nakkisoppaa. Sopan jälkeen alkoi nukuttamaan ja kapteeni kärsi auringonpistoksesta, jotenpa otettiin lyhyet nokoset. Jumputus baarissa kertoi illan menojen alkaneen. Mentiin tutkimaan sataman lähimaastoja. Löydettiin uimaranta sekä toisella suunnalla oli ilmeisesti paikallisten oman sataman parakkivessa, joka ei ollut lukossa. Palattiin veneelle eikä Nukkumatti harhaillut matkalla kajuuttaan.

Huomenta kajuuttaan

20100626_1

Mathildedalin satamakeskus

20100626_2

Strömman kanava

20100626_3

Horisontissa siintää toinen purjevene

20100626_4

Maamerkki saaressa

20100626_5

Matka sujuu ja sää paranee

20100626_6

Episodin jälkeen vene on saatu paikoilleen Förbyssä

20100626_7

Sunnuntai

Herätys kahdeksalta! Tuulta oli enemmän kuin edellisenä päivänä. Parakkivessan kautta kierrettiin suojan puolella olevalle uimarannalle aamupesulle. Vesi ei ollut kauhean kylmää, joten talviturkki lähti, samoin karvahattu. Veneen kannella keiteltiin aamupala, jonka jälkeen mentiin kauppaan ostamaan suklaata evääksi.

Matka kohti Hankoa alkoi auringonpaisteessa länsituulen tuivertaessa klo 10.30. Hieman jännitti, käynnistyykö moottori, mutta kunhan satamasta päästäisiin, tuuli riittäisi matkantekoon hyvin. Moottori lähti käyntiin ja päästiin pois laiturilta, hitaasti. Kenties moottorilla oli nyt vaikeuksia vastatuulen takia? Perämies alkoi heti irroittamaan vauhdilla purjeita… ja moottori sammui… mutta käynnistyi taas. Rantaan oli onneksi matkaa niin purjeet saatiin ylös eikä temppuilevaa moottoria enää tarvittu.

Alkumatka purjehdittiin etelään, eli tuuli kävi sivusta. Matka sujui mukavaa vauhtia. Saaria alkoi olla vähemmän eikä tuuli pyörinyt enää niin paljoa kuin aiemmin. Välillä aallonkorkeudet toivat Linnanmäen mieleen. Vesi-Veijo eteni tasaiseen tahtiin, mutta ohjastajan piti kiskoa sitä koko ajan pois kääntymästä vastaiseen. Suunnistaminen muodostui haastavaksi, kun selkeät kiintopisteet vähenivät ja kirkas auringonpaiste kadotti merkkipoijut. Kompassia hyödyntäen löydettiin selän jälkeen pääväylä. Isoja purjeveneitä näkyi useita matkalla Hankoon tai sieltä poispäin. Käännyttiin itään.

Myötätuulessa Vesi-Veijolla kulkeminen oli helpompaa, joten testattiin moottoria. Ensin kapteeni lisäsi enemmän öljyä 2-tahtibensaan. Moottori surisi testien ajan tasaisesti, mistä saatiin toivoa helpommasta rantautumisesta. Suuret nostokurjet olivat hyvä maamerkki Hangonkylän sataman löytymisessä. Saavuttiin nostokurkien edessä pieneen lahteen, jossa laskettiin purjeita ja moottori lähti käyntiin hieman (ei paljon) vastahakoisesti. Aloitettiin lähestyminen. Satamassa oli useita sekä veneitä että laitureja eikä etukäteen varattu vieraspaikkanumero osunut silmään. Pysäköitiin puoli viideltä ison parkkipaikkamerkin luokse. Moottori toimi moitteetta.

Sataman kioskista opastettiin oikea laituripaikka. Se oli melkeinpä mahdoton löytää vesiltä käsin. Syötiin hieman eväitä, minkä jälkeen jaksettiin vaihtaa oikeaan venepaikkaan. Moottori toimi taas moitteetta. Laitettiin kiinnitysköysistö kuntoon viikon pysäkkiä varten. Sen jälkeen kohti ihanaa suihkua! Suihku ja vessa toimivat tässä satamassa koodinumeroilla varustettujen ovien takana.

Aloitettiin pakkaamisjärjestelyt, mitkä keskeytyivät, kun autokuski saapui, joten siirryttiin På Krogen -ravintolaan ruokailemaan. Kapteenin mielestä ruokien hinta-laatusuhde oli kohdallaan. Kylläisenä oli kiva pakata loputkin kamppeet. Kapteeni kävi pakkaamisen välissä vielä avittamassa ”Keltaisen tädin” yksinpurjehtijaa, jolla oli sama paikanvaihto kuin meilläkin hetki sitten. Lopuksi lepuuttajat paikoilleen ja ovet lukkoon.

Nenät ovat nyt juhannuksenpunaisia. Matka jatkuu viikon päästä.

Tuulee lännestä

20100627_1

Katse horisonttiin

20100627_2

Nostokurjet näkyvät kauas

20100627_3

Haloo? Perillä ollaan

20100627_4