Uivaa seuraavana päivänä päästiin sitten merelle. Oltiin kateltu jo aiemmin että kelin puolesta Vesi-Veijollakin voisi hyvinkin päästä käymään Söderskärissä. Aiemmin oltiin suunniteltu että voisi ensin mennä yöksi Pirttisaareen taikka Kaunissaareen jotta ollaan seuraavana päivänä valmiiksi lähellä. Tosin Söderskärin palveluiden romahtaminen vuokrakiistojen takia arvelutti; kuten myöhemmin totesimme mm. saaren WC:t ovat visusti lukossa.
Päästyämme Pirttisaareen jouduimme toteamaan että muutkin olivat huomanneet kauniin viikonlopun. Satama oli tupaten täynnä veneitä eikä edes Vesi-Veijolle löytynyt paikkaa. Sataman tungosta olimme jo ounastelleet kun ohitimme Makkaraudenin ja Lervikenin. Niissä oli yksi jos toinenkin vene ankkurissa taikka rannassa.
Teimme kuitenkin satamassa U-käännöksen ja ankkuroiduimme suht. lähelle satamaa kalliorantaan. Kyseiseen kohtaan ei tosin muilla kuin nostokölisillä purkkareilla ole asiaa eikä normaalia matalammalla ollut merivesi helpottanut tilannetta. Mutta kun sää oli täysin tyyni eikä isoja laivoja mennyt vierestä, niin kyllä siinä hyvin yhden yön majoittui.
Vessa-reissulla kapteeni oli tunnistavinaan kauempaa pari tuttua hahmoa kävelemässä laituria kohden ja asiaa tarkemmin tutkittaessa Adeline löytyi laiturista.
Epäonnistuneen geokätköily-yrityksen jälkeen istuimme iltaa Adelinan hytissä ihmetellen maailman menoa ja molemmat miehistöt haaveilivat isommista veneistä.
Seuraava aamu valkeni hienoissa merkeissä ja kävimme bongaamassa kätkön, nyt paremmalla menestyksellä. Jatkoimme sitten purjeilla Söderskäriä kohden.
Totesimme että kaunis päivä näkyi Söderskärissäkin, mastoja näkyi jo kaukaa ja kalliorannat oli täynnä suurempia ja pienempiä veneitä (Vesi-Veijo näkyy vesibussin ja moottoriveneen takana).
Sattumalta turisteja kuljettanut vesibussi tuli samoihin aikoihin rantaan ja päästiin sitten tutustumaan myös majakkaan. Majakan lyhty on sammutettu jo aikaa sitten mutta se on ollut aikanaan Suomenlahden kirkkaimpia majakoita.
Majakan tarpeellisuus tulee selväksi kun ylhäältä tähystelee. Söderskärin luodot voivat tulla merenkulkijoille yllätyksenä.
Kuten oltiin aiemmin luettu, vuokrakiistojen johdosta vessat oli visusti lukossa, niitä ei avattu edes turistiryhmälle.
Majakkakierroksen jälkeen haahuiltiin ympäri Söderskäriä. Sillä reissulla tuli bongattua vanhan sääaseman jäännökset (edessä vanha tuuliviiri, taka-alalla sadepönttö. Lämpötilakojujen jalkojen jäännökset olivat lähistöllä kuvan ulkopuolella).
..sekä aika heikossa hapessa oleva vanha wc (joka ei ollut edes lukossa).
Söderskäristä lähdettiin pikkuhiljaa kotiinpäin. Käytännössä koko pitkä neljän tunnin matka tultiin UPS-purjeella yhdellä luovilla.
Ikävä kyllä alkaneen sinileväkauden havaitsi helposti
