Aihearkisto: Yleinen

Vaikeuksien kautta vesille

Remontit oli saatu tehtyä, moottori huollosta ja kelikin oli hyvä, joten Vesi-Veijon tarkoitus oli suunnata omaan elementtiinsä kotisatamaan.

14659321312363

Kaikki sujui hyvin vielä tähän asti. Kapteeni ei ole tosin keksinyt, miten peruutustutkan voisi hiljentää, kun traileria peruuttaa veteen. Sitä ei viitsi pitää auton sähköihin kytkettynä, joten tutka on ihan varma, että kohta törmätään seinään. Noh, traileri saatiin veteen. Vesi-Veijo ei kuitenkaan alun jälkeen halunnut lähteä trailerilta pois ja pienen ihmettelyn jälkeen todettiin, että nostoköli oli tippunut ala-asentoon trailerin kehikon väliin. Tästäkin selvittiin ottamalla venettä hieman ylöspäin ja nostamalla köli ylös.

Seuraava haaste tuli siinä vaiheessa, kun vene kellui. Moottori, joka oli tullut muutamaa päivää aiemmin huollosta, ei halunnutkaan käynnistyä. Melottiin Vesi-Veijo laituriin, jotta päästiin pois tieltä.

Moottoria ihmeteltiin ja kilautettiin huoltoonkin. Ilmeisesti kaasuttimessa on joku roska tai muu vika, vaikka moottori olikin toiminut moitteetta huollon testeissä. Moottori suostui käynnistymään ryypyn avustuksella ja kävi vain isoilla kierroksilla. Pohdittiin vaihtoehtoja, tuuli oli tyyntymässä, joten purjeilla matka läheiseen kotisatamaan olisi kestänyt hetken jos toisenkin.

Pohdittaessa annettiin moottorin käydä, josko se auttaisi. (Pahoittelumme muille satamassa olleille ylimääräisestä melusta.) Todettiin että kun kerran vene on vesille saatu, niin ei sitä enään trailerille takaisin oteta.

Nostettiin masto ja laitettiin purjeet valmiiksi, vaikka niistä ei tyynellä paljoa iloa olisi ollutkaan. Lähdettiin laiturista ”vauhdikkaasti” täydellä kaasulla.

14659322085784

Matka kotisatamaan sujui ongelmitta ja ennätysajassa, todennäköisesti tyynen kelin ansiosta ja toki moottorikin kävi kierroksilla. Rantautumisesta ounasteltiin hieman vaiherikkaampaa, koska arveltiin, että moottori kuitenkin sammuu, kun alkaa hiljentämään vauhtia. Sehän ei ole ongelma, kun vaan siihen varautuu.

Rantautuminen itsessään meni ihan hyvin ja lähes kuten arveltiinkin. Moottori sammui, liuttiin poijun vierestä ja laitettiin naru kiinni. Talven aikana joko poiju on liikkunut lähemmäksi laituria tai sitten Vesi-Veijo on kasvanut, koska etäisyys ei riittänyt kauniiseen jarrutukseen. Onneksi perämies keulassa ja avustaja laiturilla hoitivat tilanteen.

14659276276780

Jätettiin Vesi-Veijo laituriin ja lähdettiin autolle päin. Auton perässä oli vielä traileri, semmoinen pikkujuttu, jonka Kapteeni unohti. Hiukan liian tiukka mutka ja rengas otti kiinni läheisen tolpan betonijalustaan. Osoittautui, että betonijalusta oli rengasta vahvempi.. Minkäs siinä muuta voi kuin työtää traileri autopaikalle, nakata tyhjentynyt rengas takakonttiin ja lähteä kotia kohden..

14659322563115

Tätä kirjoitettaessa Vesi-Veijo oli ainakin vielä pinnalla..

Uiva

Kesän todennäköisesti hienoin viikonloppu koitti. Ajatus oli lähteä jo perjantaina veneilemään, mutta Uiva-venenäyttely houkutteli joten lähdettiin katsomaan veneitä.

Valitettavasti pitää todeta että se oli jonkinlainen pettymys. Selkeiden opasteiden puuttuminen ei aiheuttanut paria harhaankääntymistä enempää ongelmia. Kun vielä sattumalta saatiin pari vapaalippua niin alkoi vaikuttaa hyvältä. Ikävä kyllä, käytännössä kaikki esillä olleet purkkarit (ja moottoriveneet) olivat isoja ja kalliita. Tuntui että ”normaali”-kokoisia purkkareita ei enään tehdäkään. Noh, tulipahan käytyä parissa paatissa sisällä ihmettelemässä.

 

Väistämissäännöt

Kisat on peruttu! Ilmoittautuneita Joe17-luokkamestaruuskisoihin oli vain neljä, joten Vesi-Veijon debyytti kilpailuareenoilla jää toteutumatta 🙁

Pettymyksestä huolimatta miehistö on innostunut väistämissäännöistä, jonka kaikki seniorit nimesivät kilpailujen tärkeimmäksi osaamisalueeksi. Trafin sivuilla veneilyn väistämissäännöt ovat lyhyesti ja ytimekkäästi purjeveneiden kohtaamisessa näin:

”Purjeveneet väistävät toisiaan tuulen mukaan. Jos tuuli on samalta puolelta, tuulenpuoleinen väistää. Jos tuuli on eri puolilta, väistää se, jolla tuuli on vasemmalta puolelta.”

Aha… Omaksi rautalankasäännöksi tämä on väännetty niin, että jos puomi on vasemmalla (eli tuuli oikealla), meillä on etuoikeus. Jos kaverilla on myös puomi vasemmalla, se kumpi on lähempänä tuulen puhallussuuntaa väistää (eli todennäköisesti tulee kovempaa vauhtia takaapäin).

Miten tästä aiheesta voi sitten innostua? No, pelaamalla. Aiemmin mainitun kilpailutilanteetkin sisältävän nettipelin lisäksi löytyi Google Playstä kertakaikkisen erinomainen Android-apsi ”Sailing right of way”. Sitä pelataan nyt sekä kännykällä että alunperin navigaattoriksi hankitulla tabletilla. Purjehdusapseja on näköjään runsaasti muitakin!

Punainen vai sininen väistää?

20140801_rightofway

Puuveneitä katselemassa

Viime viikonloppuna Loviisassa järjestettiin taas pienten puuveneiden kisat eli Small Ships Races. Vesi-Veijon miehistö kävi seuraamassa lauantain puolenpäivän lähtöjä. Tuuli oli navakkaa, noin 10 m/s, ja puhurit varmasti kovempia, mikä teki pienten veneiden matkasta haastavaa.

Lähtö. Myötätuulessa hyvää vauhtia eteenpäin.

20130722_loviisa_lahto

Maaliviivan ylitys. Takaisintullessa oli veneillä sitten vastatuuli. Ihan pienimpiä hidasti myös sortaminen, kun aallokkokin puski venettä taaksepäin.

20130722_loviisa_maali

Ilkeä puuska onnistui kaatamaan yhden kisaajan. Vene ei noussut omin voimin ylös, koska se ei tyhjene itsestään. Onneksi apuvoimat olivat lähellä ja laiturissa tehokkaalla pumpulla ei mennyt kauaakaan, kun pursi kohosi takaisin pintaan.

20130722_loviisa_nurin

Sunnuntaina Sipoon Gumbostrandissa Maten rannassa oli näytillä paikallisia puunattuja puuveneitä. Tämä fiskare kiiltää niin, ettei sillä ole taidettu varsinaisesti kalastella vähään aikaan.

20130722_fiskare

Vesi-Veijo odottelee lievempiä tuulia.

Kohti traileria

Vesi-Veijon veneilykausi päättyi tänä vuonna lauantaina 29.9. Sää olisi ollut suosiollinen purjehtijalle, mutta työmatkailu häiritsee harrastuksia.

Tänä vuonna taktiikaksi otettiin toinen nostopaikka. Oman rannan liuska on ahdas ja hiekkainen, mikä vaatisi vähintään nelivedon ja kahluuhaalarit. Läheltä Gumbostrandin kioskilta löytyi betoninen vaihtoehto, joten suunnattiin siis kioskia kohti.

Kauniina päivänä kioskin laiturilla oli vilskettä, mutta siinä seassa irroitettiin ensin masto. (Jonka pultti pitää uusia ensi kesäksi).

Sitten kohti traileria.

Hop! Ja Vesi-Veijo hyppäsi kyytiin kuin elokuvissa. Eikä perämiehen kumisaappaisiin mennyt hyistä merivettä.

Ennen talvipaketointia edessä on vielä painepesuria ja vahausta.

Talvipakettiin

Purkkarimme nostettiin lokakuun kuudestoista vedestä maihin, kun oletettiin talven koittavan hetkenä minä hyvänsä. (Meri ei vieläkään, nyt tammikuun alussa, ole jäässä).

Trailerille asettelu osoittautui edelleen varsin hankalaksi. Nostopaikka laiturin vieressä on ahdas, epätasainen ja hiekkainen. Olisi pitänyt tyytyä ensimmäiseen asentoon, mutta piti säätää. Lopputuloksena todettiin, ettei vinossa olevaan traileriin saa mitenkään venettä suoraan ja köliä keskelle.

Perämiehen kumpparissa oli tällä kertaa reikäkin eli kuivin jaloin ei urakasta selvitty.

Pohjaan oli tarkertunut levää ja simpukoita runsaasti sekä pilssi oli täynnä vettä, joten venettä puhdistettiin useampana viikonloppuna noston jälkeen. Talvisijoituspaikaan oli ilmestynyt kesän aikana leikkimökki pitämään seuraa Vesi-Veijolle talviunilla.