Rempat ja hankinnat:

• 2010 GPS, Traileri, Perämoottori
• 2011 Patjat, purjeet
• 2012 Soodapuhallus, pohjan maalaus, köydet
• 2013 Soodapuhallus, sisätilojen ja kannen maalaus, sisäkankaat, tiikit, UPS-purje
• 2014 Sähköt
• 2015 Pohjamaali
• 2016 Peräkaiteen kiinnitys
• 2017 Ikkunoiden kiinnitys

Heinäkuun 16. iltana kännykkä piipitti, kun ilmestyi Norkullalandettiin kaksi uutta geokätköä. Vesi-Veijo oli parkissa ihan nurkilla. Mutta oltiin juuri palattu Porvoosta, jossa käytiin geokätköilytapahtumassa uudella juhannusviikolla hankitulla Sunwind27-purjeveneellämme. Päivän riennot väsyttivät, joten untenmaat voittivat. Kapteeni kuitenkin laittoi herätyskellon soimaan loma-aamuna kello 7.

Koska aamulla kukaan ei ollut vieläkään kätköjä löytänyt ja tiesimme yhteysaluksen kulkevan noin yhdeksän aikaan, piti lähteä rivakasti liikkeelle. Haalittiin vara-varusteet, koska valtaosa veneilytarvikkeista oli muuttanut jo uuteen purteen. Edes kahvia ei ehtinyt juoda.

Vesi-Veijo odotti rannassa valmiina kilpajuoksuun. Tutuilla vesillä puksuteltiin lievään vastatuuleen Norkullalandetin laituriin, jossa oli pari yöpyjävenettä. Sitten kiireen vilkkaa saaren sisuksiin kännykän vanhoilla maastokartoilla. Kätköissä odottivat tyhjät logikirjat eli FTF oli meidän

Kolmas bonuskätkökin löytyi, mutta koska se oli jäänyt jumiin kätköjen julkaisuprosessiin, sen virallinen ykkössija jäi seuraaville. Saarikierroksen jälkeen pysähdyttiin vihdoin kahville uudessa Seasong travelsin kahviossa. Poistuttiin sen jälkeen saarelta tyylikkäästi purjehtien.

Operaatio vei useamman päivän. Netistä H-veneiden palstalta löytyi varsin hyvät ja käytännössä paikkansa pitäneet ohjeet.

Ensin ikkunoiden irroittamisessa ei tarvittu mitään kitaran jousia, koska vanhat kiinnitysaineet olivat totaalisesti menettäneet tehonsa. Sitten putsaus, hionta ja maalaus. (Tarvikkeiden metsästystä jokaisen vaiheen välissä).

Käytettiin uudelleen vanhat pleksi-ikkunat, suurennettiin niihin pari isompaa reikää. Poraamisessa helpotti laite, jossa oli runsaasti kierroksia.

Sisäreunaan kiinnitettiin ensin P-muotoista ikkunantiivistenauhaa, joka esti Sika-kiinnitysaineen valumisen sisälle, sekä muodosti muutaman millin korotuksen pleksi-ikkunan ja veneen rungon väliin.

Kiinnitysaineesta varoiteltiin, että se sottaa kiitettävästi. Etra-myymälästä sai UV-versioista Sikaa, joka oli tarkoitettu veneen ikkunoihin, jotka ovat myös kantavia elementtejä. Se oli mustaa – erittäin sotkevaa mönjää. Onneksi oltiin varustauduttu pipoilla, työhaalareilla, runsailla teippauksilla, jätesäkkivuorauksella työalueella, lukuisilla kertakäyttökumihanskoilla ja loputtomalla paperilähteellä.

Pleksi aseteltiin mönjän päälle ja ruuvattiin kiinni. Ruuveista muutama oli läpipultteja. Loppujen kanssa oltiin aiottu kierrättää vanhat ruuvit, muttei tajuttu tiivistenauhan osuutta, joten ne olivatkin liian lyhyitä. Koska kello oli jo myöhäinen ilta – kymmenen jälkeen – ja mönjä kuivuu parissa tunnissa, kaiveltiin esiin kaikki mahdolliset ruuvikätköt. Lopputuloksena on varsin kirjava ruuvikokoelma…

Seuraavana päivänä lisättiin ulkoreunaan valkoista Sikaa ja vaihdettiin pari ruuvia parempiin. Kolmantena päivänä siistittiin sisäpuolelta hiomakoneella pulttien törröttävät päät ja maalattiin sisäpuoli valkeaksi.

Ensi kerralla otamme opiksi vielä seuraavaa:
– mönjää on laitettava vielä enemmän, ettei jää tyhjiä koloja mihinkään
– ikkunan ulkolaitaan pitää lisätä kiiloja tasoittamaan rakoa, pelkkä sisäreunan ikkunatiiviste ei riitä
– ruuveja pitää olla runsaasti ja moninverroin enemmän kuin tarve olisi

Syyskuussa työt ja säät sallivat yöretken syyskuun 17. Pirttisaaren. Nyt mahtui laituriinkin. Paluumatkalla seuraavana päivänä pysähdyttiin syömään Furuholmeniin.

Toinen pysähdys tehtiin Gumbon kioskin edustalla olevassa Söderkullalandetin retkiniemessä, josta poimittiin yksi geokätkö.

Syyskuun 3. Vesi-Veijolla käytiin lounasretkellä Sipoon retkisaaressa Furuholmenissa. Paluumatkalla poikettiin Bässen-luodolle. Perämies kirmaisi kirjaamaan nimen geokätköön kapteenin pidellessä venettä rannalla.

Kesäloman päätteeksi 28-29.7.2016 Vesi-Veijo teki vielä yhden yöretken, jonka kohteena oli Suomenlinna.

Heinäkuun lomalla Vesi-Veijo purjehti 23.7 miehistöinen valloittamaan Sipoon Kaunissaaren pokemogo gymit. Seuraavaksi yöksi siirryttiin Pirttisaareen, jossa laiturin ollessa täynnä yövyttiin kalliokiinityksessä.

Retken viimeisenä päivänä pysähdyttiin geokätköllä Kaivokarissa. Vene kiinnitettiin itäpuolelle ja pohjoisrannan lahti oli jälleen kerran sinilevän puurouttama.

Ennen kierroksen päättymistä pysähdyttiin syömässä herkkueväät Kalkkirannan Kievarissa.

Menomatkalla auringosta ei ollut tietoakaan. Tuuli oli navakka ja aallokkoakin jonkin verran. Merisumu kadotti saaria yksi toisensa jälkeen näkyvistä, vaikka navigaattorin mukana tultiin lähemmäksi. Skogsholmeniin päästyämme keli parantui kuin taikaiskusta.

Saaren satamalaituri sijaitsee pohjoispuolella ja sen varusteluun kuuluu muutama poiju. Laiturin lähellä on veneseuran vuokraama sauna ja yksi mökkiasukas, muutoin alue on retkikäytössä. Saaressa on lisäksi kesäasukkaina lauma lampaita, jotka bongattiin geokätkön kirjaamis- ja tutkimusretkellä. Länsipuolelta voi tarkkailla Vuosaaren satamaan suuria laivoja.

Tehtiin trangialla uudet perunat, makkaraa sekä jälkiruuaksi popcornia. Paluumatkalla tuuli ei jaksanut kuljettaa ihan loppuun asti. Sääennusteen lupaama aurinko teki tehtävänsä ja poltti miehistön nahkat punaisiksi.