Avainsana-arkisto: Sipoo

Uimaretki Möholmeniin

Heti kun oli päästy kotisatamaan sunnuntaina 11.7.2010 lähdettiin ensimmäiselle retkelle autokuskin kanssa. Suunnattiin kahdeksan aikoihin illalla Möholmenin retkisaareen.

Vesi-Veijo taitaa olla ainoita purjeveneitä, joilla pääsee uimarannan viereen. Muut joutuvat käyttämään saaren kärjessä olevaa laituria.

Saaressa on kolme grillauspaikkaa, katos on syvemmällä metsässä. Paikka on ilmeisen suosittu, sillä roskikset olivat täynnä. Nyt paikalla ei ollut ketään yhden jalkapallo-ottelun takia. Roskiksen ulkopuolelle jätetyt pussit olivat tietenkin lokkien ja muiden petolintujen levittäminä ympäri tannerta.

Uimaranta oli hyvä, vesi lämmintä. Nimettiin se Paulan rannaksi.

Vuosaari – Sipoo

Vesi-Veijo onnistuttiin hätäparkkeeraamaan varsin hyvään paikkaan. Lähellä oli moottorihuolto, josta huoltomies Pale kävi katsomassa, mikä Johnssonia vaivasi. Diagnoosi oli, ettei Johnsson ollut nähnyt huoltoa pitkään aikaan. Tulpat vaihdettiin ja kone on taas kuin uusi.

Matkan viimeinen etappi alkoi sunnuntaina 11.7.2010 kello kolmen aikoihin. Tuulta oli vähän, joten purjehdittiin noin 5 km/h koko matka.

Vuosaaren satamassa oli isoja laivoja.

Kotisatamaan saavuttiin noin seitsemältä illalla. Vesi-Veijo on nyt onnellisesti laiturinsa nokassa.

 

Rekisteröinti ja kohti kotisatamaa

Vesi-Veijo lähtee kohti uutta kotisatamaa tällä viikolla. Juhannuksen aikana tarkoituksena on edetä ensimmäinen etappi Salosta Hankoon ja myöhemmin heinäkuussa loppumatka Sipooseen. Ensimmäisessä vaiheessa ohitetaan mm. mielenkiintoinen Rungonsalmen silta, jossa voidaan törmätä vuorovesi-ilmiöön!

Vene on nyt lisätty Julle-luetteloon. Sieltä käy ilmi, että samalla purjenumerolla taitaa liikkua joku muukin. Näin pientä venettä ei onneksi tarvitse katsastaa ja rekisteröidä. Vesi-Veijo on täysvakuutettu Fenniassa reilulla 80 eurolla vuodessa.

Koeajossa koetut ongelmat muuten selvisivät sunnuntaina. Perämoottori sammui paluumatkalla käyttäjävian vuoksi: bensatankin ilmanottoaukon avaaminen takaa tasaisen ja varman pörinän… Ylimääräiset narut mastossa olivat puominkannatin sekä spinaakkerin nostin. Puomin nostinköysi oli aavistuksen lyhyt, mutta punaisella jatkopätkällä se korjattiin toistaiseksi. Lisäksi selvisi entisen omistajan opastuksella, että puomin korkeutta voi säätää. Se liikkuu helposti mastoa ylös-alas.