Kaikki kirjoittajan paalu artikkelit

Juhannuspurjehdus

Piti läheltä, ettei tänä vuonna jäänyt kesän ensipurjehdus Juhannuksen jälkeen. Huollossa perämoottorista löytyi mystistä mönjää, joka oli jumittanut vaihteen sekä bensakorkin. Lisäksi kaasuttimessa oli roskia. Huolto totesikin jälkikäteen, että mikäli olisivat tienneet millainen urakka oli, eivät olisi sitä edes aloittaneet. Onneksi kuitenkin aloittivat ja päästiin vesille!

Juhannusaattona Vesi-Veijo suuntasi merelle sääennusteen synkkyydestä huolimatta. Sää oli harmaa, mutta lämpimämpi kuin viime vuonna. Purjehdimme Kalkkirannan ohitse itään Löparön viereistä väylää. Neljän metrin väylälle saavuttaessa alkoi sade ja tuuli tyyntyi kokonaan. Ehdittiin siis kastelemaan purjeet. Pysähdyttiin paluumatkalla Norkullalandetin retkialueelle tekemään sapuskaa. Yksi savuttava kokko nähtiin rannassa.

20160624_harmaa_saa

20160624_jussidinner

20160624_kokko

Vaikeuksien kautta vesille

Remontit oli saatu tehtyä, moottori huollosta ja kelikin oli hyvä, joten Vesi-Veijon tarkoitus oli suunnata omaan elementtiinsä kotisatamaan.

14659321312363

Kaikki sujui hyvin vielä tähän asti. Kapteeni ei ole tosin keksinyt, miten peruutustutkan voisi hiljentää, kun traileria peruuttaa veteen. Sitä ei viitsi pitää auton sähköihin kytkettynä, joten tutka on ihan varma, että kohta törmätään seinään. Noh, traileri saatiin veteen. Vesi-Veijo ei kuitenkaan alun jälkeen halunnut lähteä trailerilta pois ja pienen ihmettelyn jälkeen todettiin, että nostoköli oli tippunut ala-asentoon trailerin kehikon väliin. Tästäkin selvittiin ottamalla venettä hieman ylöspäin ja nostamalla köli ylös.

Seuraava haaste tuli siinä vaiheessa, kun vene kellui. Moottori, joka oli tullut muutamaa päivää aiemmin huollosta, ei halunnutkaan käynnistyä. Melottiin Vesi-Veijo laituriin, jotta päästiin pois tieltä.

Moottoria ihmeteltiin ja kilautettiin huoltoonkin. Ilmeisesti kaasuttimessa on joku roska tai muu vika, vaikka moottori olikin toiminut moitteetta huollon testeissä. Moottori suostui käynnistymään ryypyn avustuksella ja kävi vain isoilla kierroksilla. Pohdittiin vaihtoehtoja, tuuli oli tyyntymässä, joten purjeilla matka läheiseen kotisatamaan olisi kestänyt hetken jos toisenkin.

Pohdittaessa annettiin moottorin käydä, josko se auttaisi. (Pahoittelumme muille satamassa olleille ylimääräisestä melusta.) Todettiin että kun kerran vene on vesille saatu, niin ei sitä enään trailerille takaisin oteta.

Nostettiin masto ja laitettiin purjeet valmiiksi, vaikka niistä ei tyynellä paljoa iloa olisi ollutkaan. Lähdettiin laiturista ”vauhdikkaasti” täydellä kaasulla.

14659322085784

Matka kotisatamaan sujui ongelmitta ja ennätysajassa, todennäköisesti tyynen kelin ansiosta ja toki moottorikin kävi kierroksilla. Rantautumisesta ounasteltiin hieman vaiherikkaampaa, koska arveltiin, että moottori kuitenkin sammuu, kun alkaa hiljentämään vauhtia. Sehän ei ole ongelma, kun vaan siihen varautuu.

Rantautuminen itsessään meni ihan hyvin ja lähes kuten arveltiinkin. Moottori sammui, liuttiin poijun vierestä ja laitettiin naru kiinni. Talven aikana joko poiju on liikkunut lähemmäksi laituria tai sitten Vesi-Veijo on kasvanut, koska etäisyys ei riittänyt kauniiseen jarrutukseen. Onneksi perämies keulassa ja avustaja laiturilla hoitivat tilanteen.

14659276276780

Jätettiin Vesi-Veijo laituriin ja lähdettiin autolle päin. Auton perässä oli vielä traileri, semmoinen pikkujuttu, jonka Kapteeni unohti. Hiukan liian tiukka mutka ja rengas otti kiinni läheisen tolpan betonijalustaan. Osoittautui, että betonijalusta oli rengasta vahvempi.. Minkäs siinä muuta voi kuin työtää traileri autopaikalle, nakata tyhjentynyt rengas takakonttiin ja lähteä kotia kohden..

14659322563115

Tätä kirjoitettaessa Vesi-Veijo oli ainakin vielä pinnalla..

Kaideremppaa

Ei kevättä ilman veneen rassailua? Tänä vuonna ovat kaiteiden kiinnitykset päässeet finaaliin. Keulassa kiinnityksistä pikkuhiljaa tippui vettä sisälle. Perässä kiinnityksen reunassa näkyi rasitusmurtumaa. Joten ei auta kuin irroittaa, laittaa uudet kuidut, maalata ja sikafleksiä väliin…

Perässä ei ole mitenkään helppo paikka ruuvien sijainnilla.
20160529_ruuvit_alla

Murtuma dremelillä auki.
20160531_kaidereika

Uusi lasikuitu paikoillaan.
20160531_paikka

Sumuinen juhannus

Vesi-Veijo vietti juhannuksenseudun kierrellen Sipoon saaristoa. Tukikohtana toimi Norkullalandetissa oleva Seasong Travelssin mökki. Sää oli kylmä, sateinen, aurinkoinen, tuulinen, tyyni ja sumuinen. Käytiin veneillen Cafe Komsalössä, Karhusaaren kaupassa ja Kalkkirannan Kievarissa.

Mennessä täysi sadevarustus ja kalsarit päällä.
20150618_141732_web

Seasong Travelssin laituri aurinkoisella säällä
20150621_115044

..ja sumuisella.
20150620_204005

Sumuisella merellä navigoitiin kompassilla ja Garminilla.
20150620_172422

Kokko vastarannalla.
20150619_231828

Kalkkirannanselällä ottivat yhteen viikingit ja saaristolaiset?
20150619_131956

Vesille vie Veijosen tie

Kevät alkoi Vesi-Veijolla taas ML Tuningin huoltotelakalla. Pohjasta rapsutettiin ja puunattiin pois alkavaa lasikuituruttoa. Uusi maali ja myrkyt pohjissa vene laskettiin vesille lauantaina 6.6.

Mastoa nostettaessa havaittiin, että sitä paikoillaan pitelevä ruuvi oli niin ruosteessa, että parempi uusia se ennen purjehduskauden alkua. Todennäköisesti tuulivoimalla liikkumiseen päästään ensi kerran tänä vuonna juhannusviikolla kesälomien alkaessa.

20150606_pohja

20150606_vesilla

Väistämissäännöt

Kisat on peruttu! Ilmoittautuneita Joe17-luokkamestaruuskisoihin oli vain neljä, joten Vesi-Veijon debyytti kilpailuareenoilla jää toteutumatta 🙁

Pettymyksestä huolimatta miehistö on innostunut väistämissäännöistä, jonka kaikki seniorit nimesivät kilpailujen tärkeimmäksi osaamisalueeksi. Trafin sivuilla veneilyn väistämissäännöt ovat lyhyesti ja ytimekkäästi purjeveneiden kohtaamisessa näin:

”Purjeveneet väistävät toisiaan tuulen mukaan. Jos tuuli on samalta puolelta, tuulenpuoleinen väistää. Jos tuuli on eri puolilta, väistää se, jolla tuuli on vasemmalta puolelta.”

Aha… Omaksi rautalankasäännöksi tämä on väännetty niin, että jos puomi on vasemmalla (eli tuuli oikealla), meillä on etuoikeus. Jos kaverilla on myös puomi vasemmalla, se kumpi on lähempänä tuulen puhallussuuntaa väistää (eli todennäköisesti tulee kovempaa vauhtia takaapäin).

Miten tästä aiheesta voi sitten innostua? No, pelaamalla. Aiemmin mainitun kilpailutilanteetkin sisältävän nettipelin lisäksi löytyi Google Playstä kertakaikkisen erinomainen Android-apsi ”Sailing right of way”. Sitä pelataan nyt sekä kännykällä että alunperin navigaattoriksi hankitulla tabletilla. Purjehdusapseja on näköjään runsaasti muitakin!

Punainen vai sininen väistää?

20140801_rightofway

Reivaus

Sunnuntaina 3.8 harjoiteltiin purjehtimista. Päivä oli taas poutainen ja helteinen, mutta merellä puhalsi navakka tuuli. Itätuuli pääsi saarien väliin ja keskimäärin ujelsi 10 m/s nopeudella. Satamassa oli jo selvää, että harjoitukseen ladataan reivatut purjeet.

Käytännössä reivaaminen tarkoittaa purjepinta-alan vähentämistä. Vesi-Veijossa tämä tehdään niin, että etupurjeena on pienin mahdollinen purje eli veneen ostossa periytynyt myrskyfokka, joka tunnetaan myös nimellä Vanha Sotaratsu vuodelta 1963. Sillä on pinta-alaa arviolta kolmasosa normaali-fokkaan verrattuna. Sotaratsun merkitys on testeissä kuitenkin koettu kovassa tuulessa veneen ohjaamisen kannalta korvaamattomaksi. Sotaratsun huono puoli on sen ikä, sillä se on moneen otteeseen paikkailtu ja venytelty eikä lopullinen ratkeaminen ole monen vuoden päässä. Kovassa tuulessa purjeen alareuna pärisee kuin pieni moottorisaha.

Isopurjeessa pinta-ala pienenee siten, että purjeen alaosaa lyhennettään kiinnittämällä eli reivaamalla sitä noin 40 cm ylempää puomiin. Silloin purje ei nouse ihan maston huippuun saakka.

Kuvassa näkyy, kuinka isopurje ja sotaratsu eivät ylety normaaliin tapaan maston yläosaan.

20140803_ylakulma

Isopurjeen etukulmassa maston ja puomin kiinnityskohdassa on reivikorkeudella pieni lenkki, johon etukulma voidaan vaihtoehtoisesti kiinnittää. Kiinnitimme sen tällä kertaa purjeen alakulman lenkkiin sakkelilla.

20140803_etukulma

Ison purjekankaassa keskellä on kaksi läpivientiä, metallirenkaalla vahvistettuja reikiä, joihin on viritetty köydenpätkiä, joilla purje voidaan kiinnittää reivikorkeudelta puomin ympäri.

20140803_reivit

Takakulmassa isopurjeessa on reivauskorkeudella läpivienti, jonka läpi saadaan köydellä takakulman kiinnitys ja kiristys.

20140803_takakulma1

Puomissamme rapulukko, johon saa takakulman köyden kiristettyä ja lukittua.

20140803_takakulma2

Reivaamalla purjeiden vetovoima laskee alemmas, jolloin vene jaksaa paremmin pysyä suorassa voimakkaan tuulen kallistusvääntöä vastaan.

Harjoituksessamme kiersimme Möholmenin saaren lähtemällä vastaiseen itäänpäin. Luoviminen oli poikkeuksellisen haasteellista, koska saaret muuttivat tuulen suuntaa ja aiheuttivat puuskissa jopa tuulen suunnan totaalista kääntymistä noin 60 astetta. Kapeissa saarten ja kivien väliköissä Vesi-Veijo kääntyili siis tiuhaan tahtiin. Välillä tuntui, että palattiin askel taaksepäin tuulensuunnan muuttumisen lisäksi, kun luovin aiheuttaman vauhdin hidastumisen seurauksena vene sorti silminnähtävästi (”valui taaksepäin tuulen ja aallokon mukana”) ennen kuin purjeet alkoivat uudelleen vetämään. Myötäisessä meno hieman rauhoittui, mutta kova tuuli piti huolen, ettei ratista ei voinut leppoisasti hellittää koko matkan aikana.

Kierrokseen meni aikaa noin kaksi tuntia ja sivutuulessa sekä myötäisessä huippunopeudessa päästiin Vesi-Veijon maksimiin eli 9-10 km/h. Vauhtikin jo kertoo, että purjeiden reivaus oli tällä reissulla todella tarpeen. Täysillä purjeilla vastaiseen luoviminen olisi ollut paikoittain mahdotonta, koska liian kovassa tuulessa veneen ohjaamiseen tarvittavat käsivoimat eivät enää riitä. Liian iso fokka vääntää keulaa niin, ettei peräsintä saa käännettyä vastakkaiseen suuntaan ja toisaalta fokan skuutit pureutuvat hauenleukoihin niin syvälle, ettei niitä saa irti ja ilman hauenleukoja fokkaa ei pitele mitenkään (kokeiltu tämäkin).

Lopuksi vielä täsmennys, että reivaaminen kannattaa aina kuin mahdollista tehdä ennen reissuun lähtemistä. Reivaukset on helppo avata, mutta kiinnitys keskellä kovaa keliä on suoritus sekin.

Kilpailuopintoja

Vesi-Veijo ilmoittautui tänään ensimmäisiin purjehduskilpailuihinsa. Joe17-luokkamestaruus ratkotaan Helsingin Sirpalesaaren tuntumassa 9.-10.8.2014. Tavoitteena on saada uusia kokemuksia ja aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa… Veneemmehän ei ole kilpahirmuksi varusteltu taikka suunniteltu, vaan täysiverinen retkiveijari.

Purjehduskilpailusäännöt ovat 200 sivuinen opas, tosin sisältäen myös säännöt purjelautailu ym. kisoihin. Apua, siinäpä hieman pureskeltavaa varsinkin väistämissääntöjen osalta! Vinkkinä saatiin simulaatiopelilinkki http://game.finckh.net/indexe.htm ja lisäohjeiksi, että jos rikotaan jonkun veneen kulkuoikeutta, niin kyllä sieltä tulee sitten ohjeistusta 😉

Käytännön oppia lähdöstä ja maalista opiskeltiin viime viikonloppuna lauantaina Loviisan Small Ships Race-kisojen katsomossa. Kisassa oli kolme taikka neljä luokkaa (Ainakin Göteborgin Ekat, Talonpoikaisveneet ja kevytveneet). Osa tuomariveneen merkeistä meni opiskelijoilla arvauksien puolelle. Varsinkin yksinäinen ”musta hevonen” (musta vene, mustat purjeet) aiheutti hieman ihmettelyä. Lopulta pääteltiin, että kyseessä oli ainoa luokkansa edustaja, mutta luokkaa ei tunnistettu eikä selvinnyt sivukatsomossa ihmetellen, miksei ko. venettä kelpuutettu talonpoikaisluokkaan.

Kaatumisia ei ainakaan lauantain ekan lähdön yhteydessä tullut, toisin kuin vuosi sitten. Dramaattisimmat hetket nähtiin, kun kevytveneiden lähdössä optarit hieman törmäilivät toisiinsa. Zoom-jolla meni suvereenisti omia menojaan. Reittivalintojen tärkeys näkyi tässäkin, vaikka Zoom oli nopeutensa puolesta ihan omassa luokassaan, kahden optarin välinen kisa ratkesi yllättävän selvällä erolla.

20140719_loviisa

Söderkullalandetin ympäri

Päiväpurjehduksen teemana oli torstaina 17.7 Sipoon Söderkullalandetin ympäriajo. Sää oli aurinkoinen ja lämmin. Tuuli puhalsi sopivan oloisesti pääsääntöisesti etelänsuunnasta. Purjehtien päästiinkin hyvin koko kierros.

Kalkkirannanselällä ihmeteltiin, kun osa tutuista saarista horisontissa eivät näkyneet sumun takia. Viereisen saaren takanakin näytti olevan samaa vaivaa. Maallikkona ilmiö näytti erittäin paljon merenpintaan pudonneilta pilviltä, mutta ehkä oikea termi on osittainen merisumu?

20140717_pilvi

Saaret ilmeisesti käänsivät tuulta sen verran, että vaikka Kierroksen kulkusuunta muuttui, oli tuuli vastainen puolikierosta. Taukopysäkiksi valittiin Östholmenin tuttu koivun viereinen grillipaikka.

20170717_ostholmen

Grillimakkarat käristettiin tervaksisilla nuotiopuilla.

20170717_nuotio

Viime reissulla trangian pihdit (leuat, otin jne ) teki mystisen katoamistempun. Uusi varaosa on himppasen kiiltävämpi kuin iäkäs muu astiasto…

20140717_trangia

Ruokailun jälkeen kapteeni pesi Vesi-Veijon kyljet ja kannen kävellen meren pohjassa (matala ranta). Ja toinen puoli miehistöä uitti matoja – ei minkään näköisiä kaloja tässä rannassa.

20140717_onki

Paluumatkalla päästiin myötäiseen ja sivumyötäiseen, joten UPS-purje hoiti yksinään kierroksen loppupuolen kuljetuksen.

20140717_ups