Eilen illalla kuudenmaissa veneemme kellui laiturissaan viimeistä iltaa tämän kesän purjehduskaudella.

Kajolinna oli valmistanut hienon jarrullisen ja rekisteröidyn Joe 17 -veneille erikoissuunnitellun trailerin.

Ensimmäiseksi kaadettiin masto, mikä onnistui noviiseilta suhteellisen hyvin pienellä ähertämisellä. Aluksi kiinnitettiin puominkannatin keulaan fokan kiinnityskoukkuun. Ensimmäisenä irroitettiin takaharus, jota seurasivat sisemmät kylkiharukset. Keulaharusta irroitettaessa apumies varmisti puominkannatimella maston pysymisen paikallaan. Sitten varovasti huurteisella kannella taituroiden masto kaadettiin taaksepäin. Viritelmän annettiin olla siihen saakka, kunnes vene olisi trailerissa.

Kun masto oli nurin, irroitettiin kallis peräsin, jonka jälkeen melottiin vene luiskalle. Traileri veteen ja vinssi käyntiin. Yritettiin nostoa kolmeen otteeseen. Ensimmäisellä yrityksellä todettiin, ettei köli noussut tarpeeksi ylös. Vene pois ja traileri kuivalle maalle, jonka jälkeen nostettiin eturullia ja -tukea. Toisella yrityksellä todettiin, että myös takarullia on nostettava. Kolmannella yrittämällä perämiehen vasemmassa saappaassa oli jo kylmää merivettä, mutta pursi kipusi hienosti trailerin päälle.

Veneen on tarkoitus seistä kölinsä päällä, joten laskettiin vielä tukirenkaita muutama sentti. Seuraavalla kerralla nosto tapahtuu huomattavasti nopeammin, koska traileriin on nyt tehty sopivat säädöt.

Trailerin päällä irroitettiin masto juurestaan ja siirrettiin se keskelle venettä. Lopuksi köytettiin paketti mastoineen muutamalla kuormaliinalla ajomatkaa varten. Aikaa vedestä talvisijoituspaikan nurmikolle meni kolme tuntia, joten päätettiin tehdä talviunien viimeistelyt viikonloppuna valoisalla säällä.