Sapokanlahden vierasvenesatama on valittu viime vuoden vierasvenesatamaksi. Johtuen kai hulppeasta uudesta saunarakennuksesta rannassa. Yö maksoi 20 euroa, mikä oli koko matkan kallein satamamaksu. Satamaa pyöritti Cafe Segeli, jonka terassit notkuivat väkeä.

Rantautumisen jälkeen etsittiin ruokapaikkaa ja päädyttiin Maretariumin taakse Vanhaan Fiskariin. Ehdittiin juuri lounastarjoiluun. Kylläisinä siirryttiin ihmettelemään Maretariumin kaloja. Siellä näytillä oli suomalaisia fisuja 10 kiloisesta hauesta, vimpaan ja valkoiseen sampeen asti.

Kalojen jälkeen oli aika pestä pyykkiä. Iltapala saatiin, kun käytiin moikkaamassa Merjaa.

Perjantai aamu valkeni helteisenä. Ruipelo sorsa luuli, että Vesi-Veijolla tarjoiltaisiin aamupalaa.

Väärin arvattu. Aamiainen tarjoiltiin lahden toisella rannalla kahvila Tulikukossa.

Aamiaisen jälkeen tallusteltiin Kotkan keskustassa ja päädyttiin valtavan hienoon uuteen merimuseoon. Aiemmin oli suunniteltu, että mentäisiin sinne Vesi-Veijolla, koska museolla oli oma vierasvenelaituri. No, pääsi sinne kävellenkin. Museossa oli kiva olla, kun ulkona paahtoi hirveä helle. Ihmeteltiin mm. miten 49er-veneessä voi olla genaakkeri 33 neliötä?

Bongattiin taas hassu koiraparkki, joka oli tällä kertaa poliisiaseman lupaosaston vieressä.

Museolta palattuamme oli aika jatkaa matkaa.